Aloita rentoutuminen

Rovaniemeläinen Risto Immonen on yksi kotimaisen nykykuvanveiston suuria lappilaisia nimiä, jonka puusta ja metallista valmistetut työt tunnetaan pelkistetystä ja modernista muotokielestään.

Viime vuonna 70-vuotisjuhlavuottaan viettäneen taiteilijan töitä on ollut hänen pitkän uransa aikana esillä lukuisissa eri näyttelyissä ja symposiumeissa kotimaassa sekä eri puolilla maailmaa aina Kiinaa myöten. Myös haastattelua tehtäessä Immonen on lähdössä Kiinaan työmatkalle, tällä kertaa Putianin yliopiston taideakatemiaan pitämään kahden viikon kuvanveistotyöpajaa

Immonen aloitti taiteilijauransa vuonna 1982 seppänä, ensin käyttöesineitä takoen. Tuotanto suuntautui nopeasti uniikkiesineisiin ja tunnistettaviksi omiksi mallistoikseen, joissa oli jo nähtävissä Riston nykyinen, minimalistinen muotokieli. Tuotannon rinnalle alkoi kehittyä myös jo 80-luvun aikana kuvanveisto eri materiaaleista. Teräs plastisena ja muokattavana materiaalina soveltui hyvin myös kuvanveistoon, joskin se oli muokattava kuumana, punahehkuisena. Se mahdollisti monien hienojen ideoiden toteuttamisen.

Kuvanveistäjä Risto Immonen pajallaan.

”Kun Levi Hotel Spa Resortin toimitusjohtaja Sanna Leinonen esitteli minulle hotellihanketta ja kysyi, olisinko kiinnostunut suunnittelemaan veistoksen rakenteilla olevan Design Hotellin aulaan, tykkäsin projektista heti. He olivat rakentamassa aidosti taiteeseen ja muotoiluun keskittyvää hotellia, joka oli kunnianhimoinen ja puhutteleva kokonaisuus”, kertoo kuvanveistäjä ja seppämestari Risto Immonen.

Aulaan tulevaksi veistokseksi muotoutui lopulta lintuaihe, nimeltään Kosinta, jossa linnut kosivat toisiaan keväisessä tanssissaan, pitkät kaulat ojentuneina.

”Lintujen kosinnassa on jotain inhimillisen puhuttelevaa. Samalla muuttolintu on ennen kaikkea matkaaja, joka saapuu keväällä ja matkustaa pois syksyllä. Hotellin aulassa veistos Kosinta inhimillistää matkustamisen kokemusta, jonka ihmiset ja linnut tässä kontekstissa jakavat”, kertoo Risto.

”Suurikokoinen veistos tulee sijaitsemaan neliömäisen tilan vasemmalla puolella sisäänkäynnistä katsottuna. Veistoksen molemmilla sivuilla on lasiseinät, ja se on koettavissa useasta eri suunnasta. Mielestäni veistosten kolmiulotteisena taiteenmuotona tulee aina kestää tarkastelu joka suunnasta.”

Kahdeksan millimetrin vahvuisesta teräksestä valmistettu teos kurottaa miltei aulan kattoon, ja painaa noin 300 kiloa.

”Kosinnan kaltaisen työn työstäminen teräksestä on vaativaa, sillä teoksen fyysinen koko ja paino tekevät muokkaamisesta haastavaa. Teos jouduttiin pilkkomaan, jotta se voitiin viedä ahjon läpi ja takoa osa osalta muotoonsa. Tämän jälkeen se hitsattiin uudelleen kokoon ja saumat hiottiin, jonka jälkeen saumat vietiin uudelleen tuleen hiiltymään, jotta ne voitiin takoa ja käsitellä näkymättömiin”, kertoo Risto.

Kahdeksan millimetrin vahvuisesta teräksestä valmistettu Kosinta kurottaa miltei aulan kattoon.

”Noin vahva teräs vaatii myös hirveästi lämpöä, jotta sitä on mahdollista vääntää muotoon ja työstää. Raskaan teräskappaleen kuumentaminen plastiseksi reuna kerrallaan, sekä saman kappaleen eri kuumentuneiden osien käsitteleminen ja takominen vuorollaan edellyttää pihtejä ja moninkertaisia suojahanskoja. Jos kappale on liian kylmä ja laitan sen polkimilla ohjattavan voimakkaan konevasaran leukojen väliin, kova kappale tärähtää käsiä vasten varsin vaarallisesti. Siksikin on tärkeää aina malttaa, että kappale on riittävän kuuma muokattavaksi.”

”Metallin työstäminen on sikäli mainiota, että vasaralla muovatessa syntyy sekä teoksen struktuuri että tekstuuri samaan aikaan ikään kuin orgaanisena, luonnollisena osana prosessia. Alkujaan kirkkaan teräksen värivaikutelma muodostuu sen työstämisestä ja lämmittämisestä. Voin myös harjata teräksestä teräslankalaipalla esiin tummanharmaata, tai jopa miltei mustaa pintaa. Myös pinnan hiiltyminen ahjossa sekä vaihtelevat vasaran jäljet tuovat teräkseen tekstuuria. Lopuksi pinta käsitellään spraylakalla, jonka kiilto nostaa yksityiskohdat upeasti esille.”

Mistä kuvanveistäjän inspiraatio ja ideat sitten kumpuavat?

”Tykkään piirtää ja ideoida siinä samalla. Inspiraationi ja ideani syntyvät useimmiten juuri luonnostellessani. Kehittelen ja skissailen luonnoksia eteenpäin, jolloin jokin muoto tai aihepiiri nousee esiin. Mietin myös jo samalla käytännön toteutusta, materiaaleja ja tekniikkaa. Pitkä kokemus auttaa siinä, että tuntee materiaalien tarjoamat mahdollisuudet sekä erilaiset vaihtoehdot muokata ja työstää niitä”, kertoo Immonen. 

”Vaikka töissäni on usein luontoaiheita, en silti varsinaisesti hae aiheita luonnosta. Asun luonnon äärellä, joten luonto on erottamaton osa jokaista päivääni. Kemijoen rantaan on vain noin 50 metriä kotioveltani.”